Olen tosiaan kesällä 30-vuotta täyttävä puputyttö (=nainen). Itselläni on ollut kääpiöluppia kahden vuoden ajan. Kiinnostus kaneihin toki alkoi jo vuonna 1995 kun sain ensimmäisen risteytyspupupojan Pupen naapurin tallilta. Pupesta aika jätti valitettavan aikaisin, ja pupuharrastus/kiinnostus lopahti ensimmäisen rakkaan lemmikin kuoleman myötä.

Puput palasivat kuitenkin elämääni lyhyeksi aikaa aikuisiällä, mutta koiruus vei niistä välillä voiton, kun ei ollut mahdollisuuksia pitää kaneja ja koiria yhtaikaa silloisessa elämäntilanteessa.

Päästiin kuitenkin vuoteen 2012 asti, ja jälleen kanit palasivat pikkuhiljaa takaisin elämääni. Otin siis 2012 kaksi kääpiöluppaa kasvattajalta Kontiolahdelta, ja siitä se ajatus sitten lähti eikä paluuta enää ole ollut ja tilanne on nyt siis se, että pienimuotoista kasvatusta täällä Nurmeksen pienessä kaupungissa olen vuoden ajan pyörittänyt. Sinne taisi todella mennä pikkusormet ja koko kädetkin ;-)

007-normal.jpg

Viime kesän leijonaluppapoikue :)

Ensisijaisesti minulla kasvavat ja elävät kanit ovat minulle lemmikkejä ja siinä samassa perheenjäseniä, kuin mikä tahansa muukin eläin olisi. Tavoitteena onkin saada kaikille kasvateilleni ennenkaikkea ihanat ja kiinnostuneet lemmikkikodit, vaikka miksei jalostukseenkin, minun puput lähtevät uusiin kotiin molempien korvien tatuoinneilla sekä SKY:n papereilla.

Poikueita ei minulla siis ole kuin muutamia hassuja silloin tällöin, kuitenkin täällä minulla on vain yksi naaras kani (tällä hetkellä), joten kesän jälkeen hiljenee kasvattajan rooli kummasti.

Luonnollisesti olen aina tukena kaikille minulta kanin ottaneille, jos vain suinkin osaan neuvoa ja opastaa sekä auttaa. Joten aina saa kysyä, ja pitääkin kysyä. :)

Muistettava kuitenkin, että kani on jopa yli 10v sijoitus perheenjäseneen, eikä kania tulisi ottaa hetken mielijohteesta. Kani on eläin siinä missä muutkin eläimet, ja oletan (=toivon) kaikkien kaneista kiinnostuneiden tiedostavan sen, mitä eläimen hankinta on. Kanit maksaa, niihin voi upota paljonkin rahaa. Ne sotkee, jopa pahimmillaan pureksii huonekaluja, lattialistoja ym. varsinkin murrosiän aikaan. Mutta hei, kuka meistä olisi täydellinen? Parhaimmillaan kuitenkin kanista voit saada pitkäaikaisen hyvän ystävän :) <3 Pelkkien kesäpupujen ottaminen on minusta suorastaan törkeää. Joten kaikki ensimmäistä kaniaan hankkivat, lukekaa internetistä tietoja, kyselkää tuttavilta, jos jollain on, että mitä se käytännössä tarkoittaa omistaa kani. 

Kääpiöluppaa rotuna voin kuitenkin suositella kaikille ensimmäiseksi kaniksi, ovat yleisesti ottaen ihania löpsyköitä, eikä vertauskuva "kääpiöluppa on kuin pikku koira" ole kovinkaan vääristeltyä, nimenomaan kani osaa olla kovin paljon koiraa muistuttava mössykkä parhaimmillaan!

 

Yhteyden allekirjoittaneeseen saa osoitteesta anni.puoskari(at)hotmail.com